Howard Pyle

Tekijä Howard Pyle
Kustantaja A Beacock Press / Bantam Book (1975)
Koko 229 mm X 282 mm
Sivumäärä 96
ISBN 0684144158

Nyt esiteltävä kirja on pieni harvinaisuus mutta ei suinkaan siksi, että sen painos olisi jotenkin harvinainen (tai voi ollakin, en ole ottanut tarkemmin selvää) vaan siksi, että Howard Pylestä itsestään on julkaistu yllättävän vähän kirjoja ottaen huomioon hänen merkityksensä amerikkalaiseen kuvitusperinteeseen. Hän omia kirjallisia tuotoksiaan kuvituksineen on saatavilla mutta erityisesti kuviin keskittyneitä kirjoja näyttää olevan markkinoilla hyvin vähän jos ollenkaan.

On mahdotonta yliarvostaa Howard Pylen merkitystä, kuten edellisessä N.C. Wyethiä käsittelevässä bloggauksessa tuli ilmi. Hän koulutti suuren joukon Amerikan kuvituksen kultakauden tekijöistä, mikä itsessään on jo varteenotettava meriitti. Suurimman arvonannon hän luonnollisesti ansaitsee tekemistään töistä, jotka ovat vaikuttaneet valtavasti kuvituksen kehittymiseen.

Howard Pyle (1835-1911) aloitti ammattimaisen kuvittamisen 1876. Hänen alkuaikojensa kuvituksensa olivat painoteknisistä syistä tehty suurimmaksi osaksi mustalla tussilla, jolloin ne oli helppo kopioida kaiverruksiin. "Sävylliset" kuvat oli kaiverrettu mustavalkoisista öljy- tai guassi-maalauksista. Vasta kun neliväripainatus alkoi olla riittävällä tasolla, alkoi Pyle maalata kuvituksensa väreillä. Tästä johtuen värilliset kuvitukset ovat hänen myöhäisemmältä kaudeltaan. Pyle oli uskomattoman työteliäs, sillä häneltä julkaistiin yli 3300 kuvitusta, kaksi jokaista viikkoa kohden hänen työuransa aikana sekä lisäksi vielä lähes kaksisataa tarinaa. Jotenkin hän vielä onnistui opettamaan nuoria kuvittajia ja harrastamaan perhe-elämää seitsemän lapsen verran.

Pylen yksi opetuksista oppilailleen oli että heidän tuli pyrkiä ajattelemaan ja tuntemaan kuin maalaustensa kohteet ja välittämään nämä tuntemukset kankaalle. Ehkäpä tästä johtuen Pylen kuvien henkilöt erottuvat luonteikkaina ja yksilöllisinä. Pylen taito kuvata tilanteet kohdasta, jolloin ei tiedä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi, on ehkä se mitä eniten hänen maalauksissaan arvostan. Hän on aivan ylittämätön tässä. Maalauksista voi löytää vinkkejä siihen, mitä on tapahtunut aikaisemmin ja kuvan näkeminen pakottaa lukijan suorastaan ahmimaan tulevat rivit saadakseen tietää, kuinka tilanne lopulta ratkeaa. Kuvien hahmot ja miljöö on kuvattu erittäin tarkasti ja yksityiskohdille uskollisesti. Jälleen kerran yksityiskohtien on määrä vihjata kuvan tapahtumiin eikä toimia tarinankerrontaa häiritsevinä elementteinä.

Pyle tunnetaan erityisesti merirosvokuvistaan. Hän on kirjoittanut merirosvotarinoita, jotka on myös itse kuvittanut. Luultavasti juuri hänen merirosvokuvituksensa ovat toimineet pohjana useimmille niille mielikuville, joita populaarikulttuuri merirosvoista luo. Melkeinpä on mahdoton ajatella, etteivät Pirates of Caribbean tekijät olisi opiskelleet silmä kovana Pylen kuvituksia.

Toinen Pylen suosima aihe on ritariromaanien kuvitus, epäilemättä kovin suosittu hänen elinaikanaan. En muista nähneeni yhtään kuvitusta, joka sijoittuisi hänen omaan aikaansa. Tämä näkyy myös siinä, että hän on tehnyt suuren työn kuvittaakseen Amerikan vapaussotaa mutta ei sisällissotaa, joka kuitenkin tapahtui hänen eläessään. Hän otti tarkkaan selkoa vapaussodan yksityiskohdista, jopa siinä määrin, että oli selvillä taistelupäivän säästä, tietyn joukko-osaston univormuista ja edellisessä hyökkäyksessä kaatuneiden sotilaiden määrästä taistelukentällä, ja maalasi kuvan niin, että "saattoi haistaa ruudin". Kaikki tämä saa aikaan sen, että Pylen maalaukset ovat miltei dokumentaarisia kuvauksia lyhyistä hetkistä.

Kuten Wyethkin, oli Pyle ajan hermolla mitä maalaustaiteen trendeihin kuului. Japonismi, symbolismi ja monet muut tyylit tulevat esiin useista kuvituksista.

Kirja on pehmeäkantinen mutta ilmeisesti kovakantinenkin on olemassa. Kuvien värit ovat ehkä hieman tummemmat kuin mitä ne luultavasti oikeasti olisivat. Harmillisesti muutama kuva on reprottu painokuvasta eikä alkuperäisestä maalauksesta. Näiden kuvien laatu on heikko ja suttuinen. Jokaisen kohdalla on kuitenkin sen alkuperä mainittu, joten suttuisuuden voi antaa anteeksi, etenkin jos originaalia ei ole enää ollut saatavissa. Kirja on selkästi rakennettu siten, että aukeaman oikealla puolella on kuva ja vasemmalla muuten tyhjällä sivulla tieto siitä, missä ja milloin kuvitus on julkaistu ensimmäisen kerran. Tämä ratkaisu on selkeä vaikkakin varsin vanhanaikaisen oloinen.

Olisi jo aika jonkun tehdä kulttuuriteko ja julkaista laaja ja kattava kirja Howard Pylen urasta laadukkaine kuvituksineen. Nyt hänestä on saatavilla tietoa enimmäkseen Brandywine-koulun kuvittajia esittelevistä kirjoista.