Tapestry: The paintings of Robert E. McGinnis

Tekijä Robert E. McGinnis
Kustantaja Underwood Books 2000
Koko 260 mm X 285 mm
Sivumäärä 128
ISBN 1887424563

Robert E. McGinnis on niitä rautaisia raatajia, jotka muodostavat kuvittajien luokan selkärangan ytimen. Heitä on siunattu erinomaisella lahjakkuudella ja teknisellä taidolla. He onnistuvat olemaan riittävän anonyymejä ja ottamaan vastaan työn kuin työn ja jättämään sen asiakkaalle sellaisena, että se nousee silkalla erinomaisuudellaan esiin ympäröivästä massasta.

McGinniksen kuvituksista ehkä kaikkein voimakkaimmin muistetaan hänen Bond-filmeihin tekemänsä julisteet. Minun verkkokalvoilleni on ikuisesti syöpyneet nuo Bond-elokuvien maalatut video-kasettien kansikuvat vuokraamon hyllyillä, kun ihailin niitä lapsena. McGinnis on kuitenkin tehnyt isoimman päivätyönsä kioskikirjojen kansien kuvittajana. Koska nykyään ei enää juurikaan julkaista kioskikirjallisuutta, on tämä arjessa näkyvä mutta suotta vähän arvostettu kuvituksen muoto katoamassa sukupuuttoon. Kun kuitenkin ottaa huomioon, että "roskakirjojen" kansien kuvat ovat usein erittäin onnistuneesti raflaavia ja teknisesti taitavia, niin ihmetyttää kuinka vähän niihin on lopulta kiinnitetty huomiota. Ne eivät ole lähestymistavaltaan juurikaan hienovaraisia, harvoin poliittisesti korrekteja eikä koskaan tylsiä. Niiden aihemaailma on useimmiten ostettu kliseiden kirpputorilta, mikä usein vapauttaa kuvittajan pyörän uudelleen keksimisen pakolta ja mahdollistaa revittelyn kuvilla ja sommitteluilla. Kuvittajan ongelma ei ole kirjan sisältö vaan sen kansi. Monesti kuvittajia tunnutaan halveksittavan hänen vastaanottamansa työn perusteella, vaikka hänhän vain pyrkii jalostamaan roskasta kultaa. McGinnis on ilmeisesti onnistunut hyvin tässä, sillä hänen kuvittamansa kirjat ovat erittäin metsästettyjä. Niistä on jopa julkaistu keräilijöille tarkoitettu kirja, johon on koottu kuvat kansista ja tiedot kirjoista.

McGinnis on tällainen revittelijä. Hänen öljyvärityönsä näyttävät nopeasti tehdyiltä. Ekonominen mutta tarkka maalaustapa synnyttää mielenkiintoisia väripintoja ja vain muutama siveltimenveto saa aikaan materiaalin illuusion. Tärpätillä ohennetut väriläiskät leviävät ja luovat vihjeellisiä pintoja, jotka kertovat tarpeeksi antaakseen tarkoituksenmukaisen mielikuvan kohteestaan, mutta eivät vedä katsetta pois kuvan fokuksesta.

Hänen kuvistaan voi usein lukea kappaleen tarinaan, joka jää kutkuttamaan mieleen ja haluaisi lukea, mitä on tekeillä ja mihin tämä johtaa - tyypillinen tapa kioskikirjojen kansissa. Monista kuvista myös välittyy tunnelma, kuin olisi sattunut paikalle kerrankin oikeaan paikkaan ja aikaan, jotta näkisi kutkuttavan jännittävän tilanteen ratkeamisen hetken kuluttua.

Kirjan kuvitukset on jaettu kirjojen kansia, elokuvajulisteita, maisemia, kuvituksia, lännenmaalauksia ja naisia esitteleviin lukuihin. Hänen lännenmaalauksensa ovat erittäin kiinnostavia, sillä niissä on ankaran erämaan vaarojen tuntua. Näissä maalauksissa on milteipä naturalistisimmillaan. Kuitenkaan hän ei ole luopunut täysin kirjankansissa käytetystä impressionistisesta maalausjäljestä vaan siveltimen taitava käyttö saa maalipinnat näyttämään erittäin yksityiskohtaisilta. Jälleen kerran huomio kohdistetaan tärkeimpään. Mielenkiintoista on myös se, kuinka sama hahmo tuntuu seikkailevan useammassakin kuvassa.

McGinnisin tyyli sopii oivallisesti myös National Geographicin käyttöön. Hän osaa tehdä eläviä ja tarkkoja kuvia historian varrelta. Jälleen kerran on nähtävissä, että NG käyttää vain parhaita tekijöitä artikkeliensa kuvittajina. Tämä pätee niin valokuvaajiin kuin kuvittajiinkin. Melkeinpä voi sanoa, että jos on päässyt NG:n kuvittajaksi, on alansa ehdotonta huippua.

Kirjassa esiintyvät maalaukset naisista asettavat mielenkiintoisen kysymyksen taiteilijan oman naismaun ja yleisön maun eroavaisuudesta. Kirjankansiin tehdyt naiskuvitukset ovat niitä usein nähtyjä kurvikkaita ja kohtalokkaita kaunottaria. McGinniksen omien maalausten naiset puolestaan eroavat näistä silmiinpistävästi. Vartalot ovat erityisen pitkäraajaisia ja kasvot persoonallisempia, mikä vaikuttaa vahvasti siltä, että hän on käyttänyt samaa mallia / malleja.

Kirja on esineenä miellyttävä, kovakantinen ja hyvin taitettu. Kuville annetaan tilaa. Isot kuvat voivat olla aukeaman kokoisia ja syvätyt kuvat saavat riittävästi valkeata ympärilleen. Joistakin julisteista on mukana myös typografia mukana, jolloin näkee kuinka kuva toimii julisteena. Toki aina mielellään kuulisi tekijän kommentteja kustakin kuvasta. Näinkin kirja on suuri ilo silmälle.