Kuvitettuja kirjoja ja kirjoja kuvituksesta.

20.3.06

Gruau



Tekijä
René Gruau
Kustantaja Scirmer / Mosel 1999
Koko 270 mm X 360 mm
Sivumäärä 176
ISBN 3888149428

Haluan aloittaa tämän blogin yhdestä kirjahyllyni ehdottomasta helmistä. Ostin tämän kirjan alennusmyynnistä tietämättä mitään tekijästä. Minut vain vangitsi jo pelkkä kirjan yksinkertainen kauneus. Kirja on kookas, joten sisäsivujen kuvat saavat arvoisensa esillepanon. Kirja graafiseen ilmeeseen on selvästi paneuduttu, sillä jokainen aukeama on kokonaisuus. Jos kuvan kannalta on ollut välttämätöntä jättää toinen sivu tyhjäksi tai laittaa siihen sovelias väripinta, näin on myös tehty. Tätä korostaa myös se, että neljän vuosikymmenen aikavälille sijoittuneet kuvat ovat sekaisin ympäri kirjaa. Tärkeintä on kuvien yhteensopivuus, ei kronologisuus. Kirjan lopusta löytyy vielä koottuna jokainen kirjan aukeama, joiden oheen on lisätty mistä kuva on alunperin lähtöisin.

Yksi ehdottomasti vaikuttavimmista kirjan ominaisuuksista ovat sen värit. Niistä saa melkein vaikutelman, että jokainen olisi painettu omalla spottivärillään, niin kirkkaita, kylläisiä ja käsinkosketeltavan paksuja väripinnat ovat. Kun sormea kuljettaa paperin ylitse, väripinnat tuntuvat vuorina.

Kirjan taiteilija on René Gruau
(1909-?), eli oikealta nimeltään Conte Zavagli-Ricciardelli delle Caminate (kuka enää ihmettelee taiteilijanimen ottoa?), lähtöjään aristokraattisista seurapiireistä. Hänet palkattiin lahjakkaana nuorena lehteen tekemään muotikuvia, vaikka olisikin alkujaan halunnut arkkitehdiksi. Italiassa päivän muotia olivat mustat paidat, joten Pariisi tarjosi paremmat mahdollisuudet. Hän päätyi kuvittamaan kaikkia tärkeitä muotilehtiä.

Gruan tyyli on luonnosmainen mutta omalla tavallaan hyvin viimeistelty. Hän yhdistää tasaisia maalattuja väripintoja tussi- tai hiiliviivoihin. Viiva on ilmavaa ja veitsenterävää. Mitään hapuilua ei näy vaan jokainen viiva kertoo oman tarinansa. Tyhjän tilan käyttö on mestarillista. Gruau ei selitä puhki kaikkea vaan jättää katsojan silmien täydennettäväksi loput. Usein pelkät pinnat kertovat kaiken. Ääriviiva on vain katsojan mielessä. Tiukka harkittu sommittelu ohjaa katseen millintarkasti sinne, minne se kuuluukin.

Gruaun muotipiirroksissa esiintyy niin tavallisia kuin juhlapukujakin. Yhteistä niille on vain se, etteivät ne taatusti näyttäneet aitoina yhtä hyviltä. Kirjasta on selvästi aistittavissa, että Gruaun kuvat ovat toimineet esikuvina lukuisille muille muotikuvittajille ja -kuvaajille. Kuvat eivät ole ilmaisultaan vanhentuneet sekuntiakaan ja voisi toivoa, että tällainen äärettömän korkeatasoinen muotikuvitus kokisi vielä jonain päivänä renessanssinsa.